Kun verkko oli uusi 1990-luvun loppupuolella, Agrippa herätti kummastusta. Vuosien varrella niin Agripassa vierailleet lukijat (tervehdys teille kaikille!) sekä journalistit ovat esittäneet joitain kysymyksiä useammin kuin kerran.

Mikä on Agrippa?

- Agrippa on verkossa ilmestyviä, kirjoitettuja merkintöjä todellisen Kanerva Eskola -nimisen henkilön elämästä. Agrippaa voi kutsua verkkopäiväkirjaksi tai vuosituhannen vaihteessa vakiintuneen nimityksen mukaan blogiksi (weblog, verkkoloki), mutta itse olen vuosien varrella alkanut nimityksiä vierastaa. Pikemminkin kysymys on eräänlaisista elämää kuvaavista kraapustuksista, joita ilmestyy verkkoon satunnaisesti. Kutsui Agrippaa sitten millä nimellä tahansa, se on joka tapauksessa vanhin Suomessa yhä ilmestyvä päivättyjä merkintöjä sisältävä julkaisu. Siitä olen hippusen ylpeä.

Milloin aloitit Agripan kirjoittamisen?

- Syksyllä 1995, aloittaessani toista vuotta yliopistossa. Ensimmäinen vielä olemassa oleva merkintä on päivätty 30.11.1995, mutta sitä ennen oli muutamia kokeiluja. Marraskuussa 2004 Agrippa siis täytti yhdeksän vuotta.

Miksi kirjoitat Agrippaa?

-Syyt vaihtelevat koko ajan. Perussyy on minulle kuitenkin sama kuin päiväkirjan kirjoittajilla: on helpompi nähdä elämänsä kulku, kun sen kirjoittaa näkyviin. Tunteisiin tulee joskus järkeä, kun ne muuttaa tekstiksi. Kirjoittaisin tällaista tekstiä muutenkin, joten saman tien sitten sen voi julkaistakin. Joskus taas päällimmäisenä saattaa olla halu kommunikoida maailman kanssa, esittää näkemyksiä tai ottaa kantaa. Sen lisäksi Agrippa on kirjoittamislaboratorio, sillä kirjoittaminen liittyy työhöni ja silloin vallitsevat tiukemmat säännöt kuin omaehtoisessa, luovaan kirjoittamiseen kallellaan olevassa Agrippa-projektissa.
- En halua päästä eroon tästä projektista, mutta jos haluaisin, se olisi jo vaikeaa. Tästä on tullut tapa, osa elämää.

Onko jotain asioita, joista et kirjoita?

- Nykyisen työni (kustannustoimittaja) konkreettisista sisällöistä en juuri kirjoita. Selitys on työni luonne.
- Yleisesti olen kyllä sitä mieltä, että kaikesta voi kirjoittaa, mutta kysymys on siitä, millä tavalla kirjoittaa. Kaikenlainen teksti paljastaa aina jotain kirjoittajastaan ja kaikkea ei tietenkään halua paljastaa toisille eli jakaa toisten ihmisten kanssa - niinhän se on kirjoittaa verkkoon tai ei.
- Agripan sisällä minulle on kehittynyt oma koodistoni tai työtapani: en esimerkiksi kirjoita toisista ihmisistä vihastuspuuskien aikana. Keskeistä on pohtia, miltä minusta tuntuisi lukea vastaava, itseäni käsittelevä teksti.
- Minusta kuitenkin tärkeintä Agripassa on, ettei se ole minun, Kanerva Eskolan, elämää suoraan. Se on tekstiä, joka on tuotettu tuon elämän pohjalta, ja se on hyvinkin eri juttu kuin elämä sinänsä. Se on aspekti, jota blogimaailmassa pohditaan minusta aivan liian vähän, sillä se on niin keskeinen seikka, että se jää näkymättömäksi. Teksti on aina representaatio, esitys.

Millaista palautetta ja miten paljon saat?

- Palautetta tulee aika paljon. Kommunikaatiokynnys verkossa on matala, joten sähköpostia on helppo lähettää. Yleensä ihmiset haluavat kertoa siitä, että jollakin tavalla elämämme ovat kulkeneet samoja polkuja. Pidän palautteesta, sillä toisten ihmisten elämiin tutustuminen on aina lahja.
- Agrippaan ei ole rakennettu blogimaailmassa yleistä kommentointityökalua, vaan kaikki palaute tulee sähköpostilla. Tämä harkittu ratkaisu perustuu kahteen seikkaan. Ensinnäkin kirjoittaisin niin kuin kirjoitan joka tapauksessa ja riippumatta muiden kommenteista ja toiseksikin haluan kunnioittaa Agripan juuria. Ne ulottuvat aikaan, jolloin kotisivuja oli ehkä vain muutamalla prosentilla yliopistojenkin väestä, blogeja ei ollut ja html:ää koodattiin emacilla - jos se nyt kellekään nuorelle blogistille mitään sanoo.

Jos Agripan juuret kerran ovat päiväkirjamaisessa esitystavassa, niin eikö voi ajatella, että oman elämän paljastaminen verkossa on jotenkin päiväkirjamaisuuden vastaista?

- Niinhän sitä luullaan. Olen kirjoittanut tästä vuonna 2001. Tekstissä käytän sanaa "verkkopäiväkirja", mutta monet esittämistäni seikoista voi sellaisenaan liittää henkilökohtaisia asioita käsitteleviin blogeihin.

Luetko muita blogeja tai verkkopäiväkirjoja?

- Vain Minttu Hapulin sivuilla vierailen useammin kuin harvoin, samoin veljen vaellussivuilla sekä Tosikossa. Myös joitain livenä tuntemieni ihmisten sivuja katselen silloin tällöin. Joka tapauksessa on niin, että aivan päiväkirjamainen "heräsin, tein töitä, bailasin" -teksti ei minua kiinnosta.

Miksei täällä ole kuvaasi?

- Se on tietoinen ratkaisu. Yksityisyyteni raja menee siinä.

Entäs jos haluan kommentoida jotain?

- Lähetä sähköpostia! Minusta on hauska saada sitä.

Päivitetty 02/2005